Kansalliskirjastossa

Helsingin oppaat saavat usein tilaisuuden vierailla kiinnostavissa kohteissa. Meidät otetaan mielellään vastaan , koska organisaatiot haluavat kertoa toiminnastaan. Oppaiden kykyyn ja haluun kertoa vieraille oikeita ja kiinnostavia asioita luotetaan. Suomi on hyvä maa ja paha maa ja oppaiden kertoman pitää perustua toteen. Jokainen opas editoi omat tarinansa – Suomi on myös vapaa maa ja sananvapaus on yksi perusoikeuksista Joku voisi sanoa, että sananvapauteen kuuluu myös jättää sanomatta, ja näinhän se on. Kävimme viime viikolla Kansalliskirjastossa, entisessä Helsingin yliopiston kirjastossa Senaatintorilla. Talvi oli kaunis:

tuomiokirkkolumisateessab

Ihmiset olivat matkalla  Tuomiokirkkoon Cantores Minoresin konserttiin.

Kuvasin vierailulta muutamia kohteita ja kollegat pyysivät kuvista kopioita.  Tässä niitä tulee;

enckellkevatb

Magnus Enckellin maalaus Kultakausi, joka sijaitsee sähköisen lukusalin länsipuolen ”lunettessa” (puolikuu). Kuulin oppaamme Anna-Maija Pietelä-Ventelän (- kiitos kerrassaan mainiosta ja innostavasta opastuksesta kirjastossa!) mainitsevan myös toisen nimen – jotain ”Kevään kultainen…”. Muistaako joku?

rotundab

Rotundan hyllykköä lainausosastolla.

rotundakattob

Rotundan lumista kattokupolia. Pimeää taivasta ja hyllyissä miljoonia tietoja, tarinoita ja oletuksia. Filosofi Fichten kootut, melkein kaksi hyllyllistä kaksisataa vuotta vanhaa  saksalaista ajattelua siitä miksi jotain ylipäänsä lienee. Tuulenpieksäntää sanoo saksalainen Friedell.

Ja pääsimme katsomaan kirjaston suurta aarretta:

reenpaankokoelmaa

… Reenpään kokoelmaa. Agricolan Se Wsi Testamenti 1548  ja Raamattuja 1600-luvulta.  Kirjasto on esitellyt kokoelmaa myös verkossa

http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/reenpaankirjasto.html

Lintuja

strixbubo

Huuhkajan on piirtänyt Magnus von Wright ja kirja on kivipainettu harvinaisuus Svenska Fåglar.

svenskafaglarb

Tässä lisää kuvia linnuista:

charadriusminor

corvusmonedula

hirundorustica

paruscoeruleus

Ja tässä kaloja:

gadusmorrhua

abramisrimba

Karttoja

Reenpään kokoelmaan kuuluu paljon vanhoja karttoja ja Kansalliskirjasto säilyttää myös erittäin arvokasta Nordenskiöldin karttakokoelmaa.

”Tutkija ja löytöretkeilijä Adolf Erik Nordenskiöld (1832-1901) kokosi 1800-luvun lopulla historiallisten karttojen, maantieteellisen kirjallisuuden ja matkakertomusten harvinaiskirjakokoelman.Kokoelma on liitetty vuonna 1997 UNESCOn Memory of the World -rekisteriin.” lukee sivuilla;

http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/adolferiknordenskioldinkarttakokoelma.html

paradisusb

Tässä on Paratiisin kartta. Sinne löytää tämän kartan avulla helposti: Kannattaa ottaa edullinen lento eteläiseen Turkkiin ja buukata sieltä paikallisopas, joka mielellään osaa sekä kurdia, että arabiaa ja tietää mistä puhuu ja myös miten edetään.Lisäksi kannattaa vuokrata auto (panssaroitu) ja edetä Syyrian halki kohti muinaista Mesopotamiaa ja siellähän se Paratiisi jo kumottaa Eufratin ja Tigrisin yhtymäkohdassa, siellä ovat Paratiisin eli Bagdadin riippuvat ja roikkuvat puutarhat ja muut ihmeet. Eipä autuaampaa seutua.

Toisaalta näin joulun aikaan Betlehemin karttakin on paikallaan, tämän kartan lainaan wikipediasta http://commons.wikimedia.org/wiki/File:We-map.png .

lansiranta

Betlehem sijaitsee Palestiinassa Jordanjoen länsirannalla 8 kimoletriä Jerusalemista etelään. Pari tuhatta vuotta sitten Jerusalemin kaikki hotellit olivat ylibuukatut roomalaisten määrättyä väestönlaskennan verojen keräämisen ja imperiumin hallinnon tehostamiseksi. Sen vuoksi Jerusalemin lähiöihinkin majoitettiin paljon asiakkaita perhemajoitukseen, jotkut hyvinkin vaatimattomiin oloihin.

Tuulee pohjoisesta

carta10tuulta

Kansalliskirjastossa säilytettävät vanhat kartat  kertovat kuinka ihmiset ovat hahmottaneet maailmankaikkeutta. Tuulet on kuvattu henkilöinä, jotka puhaltelevat vuorotellen. Suomalaisia kiinnostaa tietenkin milloin me olemme päässeet kartalle, eli muiden tietoisuuteen.

No ei se ole tapahtunut ihan heti Paratiisin löytymisen aikoihin, koska täällä pohjoisessa asui pääasiassa lumeen ja kylmyyteen tottuneita petoja ja villejä ihmisiä:

savages

elephant

Kuvat ovat Lapin yliopiston Lapinkävijät- tiedostosta, jossa on paljon tietoa pohjoisista kartoista ja pohjoisista matkailijoista. Kansalliskirjasto on ollut yhteistyössä tämän kokoelman digitoinnissa. Minusta ihanin näistä kartoista on Olaus Magnuksen teoksesta Pohjoisten kansojen historia, jonka latinankielinen alkuteos  Historia gentibus septentrionalibus ilmestyi vuonna 1555 (tämäkin kirja on Kansalliskirjastossa!). Kirjaan liittyy Carta marina vuodelta 1539, joka on suurelta osin fiktiivistä sarjakuvaa maastamme. Tässä lähde, jossa kannattaa vierailla. Kuviin on oikeudet, koska piispa on kuollut ajat sitten ja kirjastot säilyttävät meille tietoa verovaroilla. http://lapinkavijat.rovaniemi.fi/flash.php?l=f .

Minusta yksi parhaista kuvista on tämä: ”Kaupankäyntiä ilman puhetta”.

trade_withoutspeech

Valta ja kartta

Vanhoissa kartoissa maailma esitetään vallanpitäjien näkökulmasta.

europareginamariaYllä Eurooppa on kuvattu Taivaan kuningattaren Neitsyt Marian hahmossa, oikea käsi on Italian niemimaa (Rooma)  ja kuningattaren kruununa on Hispania. Oikeassa yläkulmassa Mare Bothnicumin yläpuolella mainitaan Finlandia.

Kuvasin kirjastokäynnillämme karttoja, mutta huomattavasti paremmat kuvat löytyvät osoitteesta: http://www.doria.fi/handle/10024/84509.

Kesä-heinäkuun vaihteessa Helsingissä järjestetään kansainvälinen Kartografien konferenssi ja silloin me oppaat olemme tietysti kartalla. Pitääkin valmistella  kartta saunapoluille, siitä voisi saada kivan keikan Leenalle ja minulle.

ichc-headerhttp://ichc2013.fi/

Mainokset

Erä- ja luonto-opaskoulussa Hyriassa

Aloitin syksyllä erä- ja luontotaitojen opiskelun  Hyriassa Hyvinkäällä. Tavoitteeni on erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinto Matkaoppaan at:n lisäksi. Uskon nimittäin ehdottomasti, että me katu-uskottavat tytöt ja pojat pärjäämme asiakkaiden kanssa myös pusikoissa, mutta se vaatii opiskelua. Olen päässyt osallistumaan vasta parille lähijaksolle, mutta ajattelin kuitenkin pitää tässä blogissani oppimispäiväkirjaa.

Pää oppii koko ajan,

ei aina tarvita opettajaa eikä luokkaa. Nyt kun pääni  fokus on (muun muassa) erä- ja luontoaiheisissa teemoissa, mieli ohjautuu kaiken tietomassan keskeltä poimimaan yhtä ja toista mielenkiintoista kasveista, luonnosta, tähtitaivaasta, maailmankaikkeuksista. Opiskelija on oppimisen subjekti, joka muokkaa  tavaraa tietovirroista oman päänsä mukaan. Siellä ei ole valmiita palikoita, mutta virroista rantautuu kaikenlaista priimaa ja hylkytavaraa, josta voi, varsinkin mukavassa porukassa, saada aikaan eräretkelle tarvittavan majan.

ekologiaa2

Tässä  kuvassa opetellaan ekologiaa. Hahmotimme ekologisia riippuvuussuhteta. Kaiken keskellä on aurinko, joka antaa energiaa. Lähes kaikki ovat ”auringonsyöjiä”, koska kasvit muuttavat auringon energian ja ilmakehän hiilidioksidin sokereiksi. Fotosynteesiä eli yhteyttämistä harrastavat kasvit tuottavat muulle elämälle edellytykset ( lukuun ottamatta porukkaa joka asuu valtamerten syvyyksissä rikkihuuruissaan). Fotosynteesiä ei vielä voi toteuttaa keinotekoisesti ( mutta mikä hieno fiktion aihe).

Tässä ylläolevassa verkossa näkyy opiskelijakollegoitani ja opettaja Maija Venäläinen. Esitämme erilaisia eliöitä riippuvuusketjussa toisistaan ja leikki havainnollistaa hyvin, kuinka yhden linkin tuhoutuminen vaikuttaa muiden elämän osa-alueiden selviytymiseen.

Ehdotan, että kokeillaan tätä menetelmää esimerkiksi Talvivaara-mielenosoituksessa, jossa hahmotetaan konkreettisesti Talvivaaran kainuulainen ekosysteemi. Kutsutaan toimitusjohtaja Pekka Perä ja entiset ja nykyiset TEM- ja Ympäristöministerit samaan verkkoon kiinni ja demonstroimaan mitä kipsisakka-altaan vuotaminen todellisuudessa ja ajan kanssa merkitsee. Mielenosoitus pitää järjestää Eduskunnan edessä ja systeemiin voisi linkittää myös valmisteluun osallistuneet virkamiehet ja tiedotusvälineet: Mitä teit silloin kun Pekkarinen teki päätöksiä. No, joka tapauksessa köysiverkko olisi kätevä tapa roudata päättäjät ja mielenosoittajat myös poliisin maijaan.

Leikkiminen

oppimistapana on hyvä mutta haastava. Hohhoijaa-luennoilla ihmisen kiinnostus lopahtaessaan jää huomaamatta, mutta interaktiivisessa puuhailussa on pakko pysyä mukana. Helpoin tapa oppia on matkiminen. Jos joutuisimme oppimaan kaiken itse, elämän aika ei riittäisi. Ajattelu on raskasta kun pitää itse keskittyä: ”…punkeilta menis hermot tässä” sanoi Sacha. Leikkiessä voi sekä matkia että ajatella yhtä aikaa, aistit ovat monipuolisesti käytössä, on oltava muiden kanssa.

Me kokeilimme amerikkalaista Earthkeepers-formaattia, ekologian opiskelussa. Leikki soveltuu varmasti hyvin erä-ja luonto-oppaiden nuorille asiakkaille ja luovasti soveltaen myös monille aikuisille asiakkaillekin.

laatikkoVesaTässä kollega Vesa on löytänyt tietolaatikon pihalta.

maijaopettaahistoriaaMaija opetti meille maapallon historiaa:

luonnonhistoriaa

Maailmankaikkeuden ymmärtämisess tarvitaan mielikuvitusta. Koko Kosmokomiikka-kirjassa Italo Calvino  kertoo  oloista ennen ja jälkeen Big Bangia. Koko kosmokomiikka(1965, suomeksi 1969) on kokoelma tieteiskuvitelmia, joiden päähenkilö Qfwfq jutustelee sekavia maailmankaikkeuden synnystä. Qfwfq on ollut paikalla aina, kun jotain on tapahtunut: “Vetyatomit tunsin jokaisen, ja kun uusi ilmaantui, olin heti siitä selvillä.”  Qfwfq kertoo kuinka universumissa voi leikkiä atomeilla ikuisesti. Ensimmäisessä jutussa Kuu on irtautumassa maasta ja ihmiset poukkoilevat Kuun ja Maan väliä ja käyttävät hyväkseen jomman kumman vetovoimaa poimiessaan mannaa kuun pinnalta.

Oli hauskaa kun Presidentin Itsenäisyyspäivän juhlilla toimittaja kysyi Kari Enqvistiltä: Mitä Suomen itsenäisyys merkitsee maailmankaikkeudessa. Enqvist sanoi, että siihen voi vastata vain suhteellisesti!

Suomen mytologian kuvaus BIG BANGistä: Ilmatar potkaisee Sotka Suoralinnun pesän munineen avaruuteen ja näin maailmankaikkeus saa alkunsa. Kalevala.Nyt. kirjoittanut Kai Nieminen. Vain 8 euroa. Ooostakaa, oostakaa!

Mutta anyway, lyhyesti universumin pisin tarina:

1. Tuhkaa, laavakiviä vettä. Pallo ion noin 5 miljardia vuotta vanha. Opimme miten miljardin voisi kuvata: Jos joka sekunti tienaisimme 1 euron, olisimme 30-vuotiaana miljardöörejä.  Koli on kaksi miljardia vuotta vanha.

2. Kambrikausi 600 miljoonaa vuotta sitten. Merieliöstö. Monisoluiset.

3. Kaledoninen kausi. 400 mijoonaa vuotta sitten. Vuoripoimut syntyvät. Sedimenteissä nykyään näkyvissä laaja lajikirjo fossiileina. Minä keräisin nuorena fossiileja Gotlannin kalkkirannoilta, vielä on mukana ison skorpionin hännänpää. Tällainen:

gotlannin_skorpioni

4. Devonin kausi – kalat. Rustokaloja.

5. Kivihiilikausi, 100 miljoonaa vuotta sitten. Ilmakehässä on tarpeeksi happea ja elämää siirtyy maalle. Eologisesti ilmaistuna ilmaa voitiin käyttää energian tuotantoon. Korte- ja saniaismetsiä kasvaa ja ihmiskuntaa varten kertyy tästä massasta maan kuoreen kerrostuen energiaa kivihiileksi ja öljyksi. Dinosaurukset söivät kasveja maan päällä 250 miljoonaan vuotta. Ihminen on ollut maan päällä noin 2 miljoonaa vuotta…

6. Jura-kausi. Lisää vuoripoimuja. Pedot . Pedot häviävät ja nisäkkäät yleistyvät. Tähän pitää saada lisää muistiinpanoja. En ole katsonut Jurassic Parkia, onkohan se aukko sivistyksessä.

7. Ihminen. Jääkausia. Viimeisin jääkausi loppui Suomen etelärannikolla 10000 vuotta sitten. Sama jääkausi jatkuu vielä Köli-vuoristossa Norjassa. Vanhaa jäätä.

Maija esitteli historian sijoittamalla hyllykköön piirustuksia. Ylimmäinen hylly on tyhjä ja se jatkuu siis universumin eli maailman loppuun. Tuleekohan se nyt 12.12.2012? Se olisi ainakin demokraattinen ratkaisu.

Professorin vastaus

Tässä talvella 2011 käymäni sähköpostivaihto Helsingin yliopiston Tähtitieteen laitoksen johtajan kanssa. http://www.physics.helsinki.fi/tutkimus/get/. Akateeminen tutkimus ja koulutus on Suomessa nimittäin avointa, koska me veronmaksajat maksamme sen, joten aina saa kysellä:

Ulla-Maija Rouhianen wrote:

> Hei, anteeksi että vaivaan epätieteellisellä kysymykselläni, mutta  haluaisin tietää koostuuko avaruus eli tyhjyys atomeista ja jos – niin mistä aineista? Mitä tyhjä avaruus siis on? Missä valo liikkuu?

Lähettäjä: Hannu Koskinen [mailto:Hannu.E.Koskinen@helsinki.fi]

Lähetetty: 9. tammikuuta 2011 18:11

Vastaanottaja: Ulla-Maija Rouhianen

Aihe: Re: Koostuuko avaruus eli tyhjyys atomeista?

Hei. Kiitos kysymyksestä – ei se niin kauhean epätieteellinen voi olla, koska siihen voi vastata ihan tieteellisin käsittein. Paljon hupsumpiakin yhteydenottja saan. Juuri tänä viikonloppuna yksi viulistiksi itsensä esittellyt henkilö lähetti kolme aivan sekopäistä ”tutkielmaa”, joissa ei ollut päätä eikä häntää. Hän kertoi lähettävänsä niitä säännöllisesti NASA:lle, jossa kuulemma ollaan kovasti kiinnostuneita hänen töistään.

Tyhjä on tyhjää eikä koostu mistään. (Tämä ei ole ihan tarkkaanottaen totta, jos mennään moderneihin kvanttikenttäteorioihin, mutta klassisen fysiikan mielessä näin on.) Atomit liikkuvat tässä tyhjyydessä, jota voi hyvin kutsua avaruudeksi. Itse asiassa atominkin tilavuudesta suurin osa on tyhjää. Niin kaasuissa, nesteissä kuin kiinteissäkin aineissa atomeja on vaan niin tiheässä, että niillä on kullakin omat havaittavat ominaisuutensa. Pöytä tuntuu kovalta, koska atomeja ja molekyylejä toisiinsa sitovat sähkömagneettiset voimat ovat niin lujia, että pöytää saa lyödä aika lujaa ennen kuin se särkyy. Mutta kyllä se lopulta särkyy.

Vielä 1900-luvun alussa fyysikotkin olettivat, että valon täytyy liikkua jossain väliaineessa samaan tapaan kuin ääni etenee ilmassa paineaaltona, joka liikuttaa ilman molekyylejä. Tätä väliainetta kutsuttiin eetteriksi (sillä ei tosin ollut mitään tekemistä samannimisen kaasun kanssa). Vasta Einsteinin suppeampi suhteellisuusteoria vuonna 1905 osoitti, että valo ei todellakaan tarvitse mitään väliainetta edetäkseen vaan se todellakin etenee niin tyhjiössä kuin myös läpinäkyvissä aineissa. Itse asiassa edetessään väliaineessa valo oikeastaan kulkee juuri aineen rakennosasten välisessä (tyhjässä) avaruudessa. Terv. HK

mitatuleemieleenOnko jänis liikkunut vaiko aika? Vaiko paikka.

Olimme ulkona Hyvinkään pakkasilmassa ja leikimme omaa koloa ja taiteen kehystämistä ja runoja.

otso_omissa_oloissaanb

Otso on tässä omissa oloissaan.

sachaotso

Opimme paljon muutakin, myös luokassa:

Ekologian organisaatiotasot:

ekosfääri

ekosysteemi

eliöyhteisö

populaatio

eliö

elimistö

elin

kudos – solukko

solu

soluorganelli

molekyyli

atomi – alkeishiukkanen

– ”Ihminen tarvitsee ruokaa, suojaa ja lajitovereita”

– 90% aurinkokunnan massasta on aurinkoa

– Anromedassa on maapalloa muistuttava planeetta.

– Ihminen on eliöyhteisö: Ihmisessä on enemmän muiden eliöiden soluja, kuin omia. (Ei ihme, että välillä kuuluu outoja elämän ääniä..)

Oppimisessa on tärkeää, että oppii tavalla jos toisellakin. Minun päässäni pörrää koko ajan ja kuten huomaatte ja kaikki on sekaisin, mutta uskon että vähitellen muodostuu oma ekosysteemi ekosfääriin. Pienemmässä skaalassa on vaikeami hahmottaa isoja ajatuksia.